Häät meni hyvin! Vihkiminen oli sopivan lyhyt ja ytimekäs, kirkossa ei ollut liikaa ihmisiä, pappi ei unohtanut juhlakalujen nimiä, morsian ei kaatunut kirkon portaissa, riisit eivät tarttuneet vieraiden käsiin... Itku meinasi tulla heti, kun morsian asteli alttaria pitkin isän saattelemana, ja jälleen kun tämä luettiin:
Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. - 1. Korinttolaiskirje
Juhlapaikkana oli juuri sopivan kokoinen puutalo. Vieraat istuivat kolmessa pitkässä pöydässä ja parissa pienemmässä. Seisovan pöydän antimet olivat mitä maittavimpia, lihapulliakin löytyi. :D Hääkakku oli perinteinen kermakakku, ja kahvin kanssa sai konjakin sijasta myös Bailey'siä! Bändi oli melko tavallinen humppabändi, mutta hoiti hommansa kuitenkin kunnialla kotiin, erityismaininta häävalssista, joka oli Nightwishin Sleeping Sun, joka sai taas kerran palan kurkkuun.
Tunnelma oli erittäin rento. Varmasti olisi ollut hauskempaa, jos olisin tuntenut ihmisiä enenmmän kuin 5. Pääsin kuitenkin pyörähtämään tanssilattialla. Morsiuskimppua en napannut, mutta tuo mun avecini nappasi sukkanauhan... Loppuilta menikin sitten siinä, kun nää avecin sukulaiset tuli kyselemään, että koska häät pidetään.
Tässä vielä kuvia asusta ja hiuksista.
 |
| Otsis |
 |
| + suttuinen ranskis |
 |
| + kiharoita = VOILA! |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risuja, ruusuja, piiskaa, pusuja?