Se tunne

...kun huomaa aamulla jättäneensä puhelimen kotiin ja kotimatkalla pyörästä lähtee ketjut paikoiltaan ei yksi, vaan kaksi kertaa! Tää päivä ei mennyt siis ihan putkeen niin sanotusti. No, onneks jotain piristystä sentään tähänkin päivään saatiin. Nimittäin mun rakas Portugalin ystävä, joka siis asuu ihan Suomessa, pisti mulle viestiä, että ne poikkiksen kanssa pääsis DBTL-viikonloppuna käymään Turussa. Se tunne, kun ei oo vuoteen nähny ulkomailla kolmessa kuukaudessa hyväksi ystäväksi tullutta ihmistä. Ja SE tunne, kun sen ystävän viimein näkee... :)

Se tunne, kun huomaa istuneensa 50 cm päästä näistä otuksista.

Onhan mulla vielä lisääkin hyviä uutisia. Saan nimittäin jatkaa kesätöitä viikon pidempään, kuin oli tarkoitus. Yritän lietsoa töissä vauvakuumetta, et porukka tajuais jäädä mammalomalle ni mäki pääsen töihin. :D

Juhannuskin oli ja meni. Se on kumma, mitä 80 cm levyinen sänky voikaan tehdä parisuhteelle. Enkä meinaa hyvässä. Oli meinaan pinna sen verran kireellä ja selkä sen verran jumissa, et luojan kiitos juhannus on jo ohi!

Eipä tunnu muutenkaan noi parisuhteen kultaiset säännöt olevan mulla ihan hanskassa. Oon hoksannut niitä vasta niin vähän, ettei niistä ihan kirjaa vielä kirjoita, mutta eiköhän näissäkin jutulle juurta ole: 

(ei tosikoille)

1. Kerro aina mielipiteesi ja ajatuksesi. Jos niitä ei ole, vedä sellaiset siitä kuuluisasta hatusta. 

2. Halaa ja pussaa silloinkin, kun vähiten tuntuu siltä.

3. Puhu, vaikka olisit jo puoliksi untenmailla. Muuten puhumattomuutesi voidaan tulkita epäkohteliaaksi eleeksi ja suuttumukseksi.

4. Tee kotitöitä vain silloin, kun olet yksin. Yhdessä olo on yhdessäoloa vain silloin, kun välimatka toisistanne on 0-2 mm.